15. joulukuuta 2015

KUN LOMA MUUTTUU SAIRASLOMAKSI

Heii ihanat! Mitä teille kuuluu? <3 Mua hiukan jännittää avata itselleni aika henkilökohtaista asiaa tänne blogiin, mutta siellä on niin hyviä tyyppejä ruudun toisella puolen, että uskon teidän ymmärtävän <3 Mulle ei tällä hetkellä kuulu kovinkaan hyvää. Tai hyvää siinä mielessä, että oon viettänyt lomapäiviä nyt alkuviikosta ja on ollut ihana nukkua pitkään, joka mulle tarkoittaa jo vaikka puolta kahdeksaa! Mutta kuten otsikosta voi päätellä, mut lomapäivät muuttuivat tänään sairaslomapäiviksi. En ikinä ole ollut näin usein kipeänä kuin nyt tänä loppu vuonna. Vaikka tämän syksyn ja alkutalven aikana olen syönyt paljon terveellisemmin ja popsinyt vitamiinit säännöllisesti verrattuna viime vuoteen. Mutta viime vuoteen verrattuna oon paljon huonompi sanomaan ei. Jo blogin syksyinen hiljaisuuskin kertoo siitä, että täällä suunnalla on kalenteri ollut niin täyteen buukattuna, ettei aikaa ihan oikeasti ole, kun vielä kaiken ohella pitäisi ehtiä huolehtia itsestään ja hyvinvoinnistaan. 

Oon hyvinkin osannut kieltää mahdottoman stressini, joka on yltynyt vain pahemmaksi tätä joulukuuta kohden. Ja siinä vaiheessa, kun työnantajani ehdottaa, jotta pitäisin hiukan lomaa nyt kun siihen on mahdollisuus, niin en osaa ottaa lomaa, koska ''ei mulla oo syytä pitää lomaa, kun ei oo mitään reissua tai muuta tiedossa''. Ystäväni tokaisikin kerran ''tuo on se siun ongelma, kun et vain osaa olla ja ottaa lomaa/vapaata ihan rennosti''. Siinä vaiheessa mun silmät avautu, että nyt on aika ehkä tehdä asialle jotain ennen kuin on liian myöhäistä. 

No viime viikon alkupuolella päätin, että nyt otan muutaman lomapäivän pidentäen viikonloppua, jotta tulee useampi vapaapäivä putkeen. Ja kuinka ollakaan! Mun lomapäivät alkoivat täyttyä jo ennen kuin ne ehtivät alkaakaan, vaikka kuinka yritin etten niitä buukkaa täyteen. Sen verran stressini kuitenkin ehti helpottaa jo pelkän ''loma'' sanan kuulemisesta, että tauti pääsi yllättämään - jo kolmannen kerran tämän syksyn ja alkutalven aikana!

Aina ihailen, kuinka ystävät viettävät iltaa katsoen sarjoja netflixistä ja tehden hyvää ruokaa. Kun itsellä menee työpäivän jälkeen illat siihen, kun juoksee asioilla kuin muissa kissanristiäisissä ja yrittää epätoivoisesti ehtiä tekemään ruokaa ja käymään lenkillä. En ikinä ole ollut ylpeä siitä kuinka täynnä mun päivät on. Päinvastoin mua on aina harmittanut, kun esimerkiksi kavereille ei ole ollut niin paljoa aikaa, vaikka aina johonkin väliin oon yrittänyt ystävien näkemisen mahduttaa. Ja kun ei se siihenkään jää, myös poikaystävän kanssa vietetty aika on ollut kortilla.


Kaipaan sitä elämää, jolloin ei tarvinnut elää niin kalenterin orjana. Mutta silti nautin kaikesta mitä teen, vaikka oonkin ylikuormittanut itseni kaikilla menoilla ja tekemisillä. Tässä mulle siis ensi vuodeksi tavoite: ajattele ensin itseäsi ja sitten vasta muita. Joskus se on ihan oikeasti sallittua, jos kyseessä on oma hyvinvointi ja jaksaminen! 

Sellaista tänne. Kuvat on napattu maanantaina kun käytiin koirapuistossa Karoliinan ja Sallin kanssa. Sallilla oli niin paljon energiaa, jotta oli hyvä päästä purkamaan sitä, kun lenkille lähtö ei nyt parin päivän aikana ole onnistunut. :')

17 kommenttia:

  1. Rohkee, mutta niin totta puhuva teksti! Mikä tärkeintä, niin se, että ite tiedostat nykysin tuon tilanteen etkä vaan touhota menemään pää kolmantena jalkana. Myös sie ansaitset ne päivät, jolloin oikeesti ite päätät mitä teet ja jolloin kalenteri ammottaa tyhjyyttä! Ihminen ei oo mikään kone ja jossain vaiheessa tulee jonkunnäkönen raja kuitenkin vastaan.. :/ ahkera työntekijä sairastaa lomalla, niinhän se on.. Mut kohan nyt vaan lepäät kunnolla ja lomailet sen aikaa kun oot oikeesti selättäny sen flunssan <3

    VastaaPoista
  2. Ps. Ihana nuo kuvat! Oli kivaa koirapuistoilla teidän kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muru <3 Ihanaa, että oot siinä :) ja siepä sen sanoit nytki..kukaan meistä ei oo kone :)

      Poista
  3. hyvä tavoite muru! ♥ oot nyt oikeilla jäljillä, välillä saa olla hieman itsekäs ja ajatella itseään! oma hyvinvointi menee kuitenkin etusijalle, ja kaikki muu tulee sen jälkeen. oot jo pitkällä, kun oot noita asioita itsekin hoksannut :) pieni kiire on välillä kiva, mutta pitkään jatkuvana todella uuvuttavaa! tsemppiä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Jenni, kiitos <3 siunkin kannustavat sanat sai hymyn huulille! <3

      Poista
  4. No nyt on hyvät tavoitteet, koitahan levätä ja viettää niitä rauhallisia iltoja välillä ♡ silloin tällöin pieni stressi ja kiire on kivaa ja sitä kestää mutta jatkuvana se vaikuttaa kyllä niin koko kehoon ja mieleen. Ihana että oot huomannut tän "ongelman" ja lupaat itsellesi sitä rentoa aikaa, tsemppiä! ♡♡ tosi kivoja kuvia muuten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustavista sanoista! :) Ihana huomata kuinka symppis tyyppejä mulla onkaan lukijoina <3

      Poista
  5. Voi Roosa<3 Mä niin tiedän ton tunteen, tässä itse toista viikkoa saikulla hirveässä flunssassa. Aikaisemmin useampi viikko migreenin takia. Otat nyt aikaa itsellesi ja rupeat purkamaan sitä stressipalloa! Tsemppihali täältä ♥ Ja voit vitsit, tuo sun koira on kyllä niiiiin ihana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Henna <3 Iso tsemppihali myös sinne! Tässä siis meille molemmille pieni tavoite ensi vuodelle :)

      Poista
  6. Tuo on todella hyvä tavoite, toivon että saat pidettyä siitä kiinni ♥ Mun mielestä on upeaa että huomasit tuon, sillä ihminen tarvitsee myös sitä omaa aikaa ja rauhaa, koko ajan ei kannata olla menossa pää kolmantena jalkana. Kauniita kuvia Roosa, tsemppiä sulle upeus ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie toivon kanssa! Kiitos Kata ihanista sanoista <3

      Poista
  7. Voi muru, koitahan nyt rentoutua! ♥ Välillä on tosiaan hyvä oppia sanomaan ei, ja huolehtia mieluummin omasta jaksamisesta, kyllä kaikki sen ymmärtää! Hyviä tavoitteita olet asettanut ensi vuodelle, juurikin näin :) Toivottavasti saisit kaiken ylimääräisen stressin purettua pian harteiltasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku hiljaa, ja ajan kanssa kaikki varmasti alkaa luistamaan niin kuin pitääkin :) Kiitos Tuuli ihana tsemppaavasta kommentista <3

      Poista
  8. Voi Roosa, tää oli kyllä tosi rohkea teksti:) Joskus sitä ei vaan tajua jotain asioita, ennen kun joku toinen sanoo ne sulle! :/ Toivottavasti stressi lähtee nyt pian avautumaan sun kehosta ja pikaista paranemista muutenkin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, onneksi ympärillä on rakastavia ihmisiä, jotka takoo päähän järkee! Kiitos paljon Emilia <3

      Poista
  9. Miullakin on kalenterissa aika usein täyteen buukattuja päiviä ja keväällä stressi kasvoi jo niin suureksi, että oli ihan pakko ottaa parin päivän breikki ihan kaikesta ja sanoa EI. Kevään jälkeen olen oppinut arvottamaan tekemisiä; töihin mennään, kun rahalle on tarvetta, koulu hoidetaan niin hyvin kuin mahdollista, mutta kaikesta ei ole pakko saada erinomaisia arvosanoja. Joka päivä pitää olla aikaa avomiehelle ja Salkkareiden katselulle. Kavereiden kanssa nähdään mahdollisimman usein, mutta ymmärretään myös se, ettei ystävyys katoa minnekään, jollei näe viikkoon tai kahteen, myös tekstiviestit on keksitty. Lisäksi liikunta auttaa hillitsemään stressiä, joten sillekin tulee jättää aikaa :)

    Tsemppiä siulle kaiken kiireen keskelle ja opettele sanomaan EI. Aina ei jää paljosta paitsi, vaikkei kaikkiin kissanristiäisiin menisikään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippua kuulla, että oot saanut stressin selätettyä ja oppinut kantapään kautta jota itsestä huolehtiminen on tärkeää! :) Kiitos tsempistä <3

      Poista

Kiitos kommentista! Piristät sillä päivääni ♥