miten meillä menee?

Tänään uinnista kotiin ajellessa mietin, kuinka puhdistavaa on ollut kirjoittaa ajatuksia blogiin. Aiemmin mietin päivittäin niitä elokuisia tapahtumia, mutta nyt kun ne on mustaa valkoisella niin niitä ei tarvitse pyörittää mielessä, sillä voin halutessani palata niihin päiviin lukemalla täältä. Ymmärrätteköhän mitä tarkoitan? 

No enivei. Miten meillä menee?
Juniorille tuli eilen täyteen kuusi kuukautta! Puolivuotis -postaus on tulossa pikimmiten. Meillä on ollut oikeasti melko helppoa vauvaelämää tähän mennessä. Toisinaan mun on kamalan vaikea samaistua muihin äiteihin, jotka heräilevät useita kertoja öisin vauvan takia, vauva on jollain tavalla vaativa tai on mahavaivoja tms. Kaapo on ollut alusta saakka todella mukautuva eri tilanteisiin ja - no helppo. Toki meidänkin päiviin on mahtunut masukipuilua uusien ruoka-aineiden takia ja jotkut ovat nykyisin ehdoton ei. Ja nyt tällä viikolla ollaan eletty lähinnä vain maidolla?! Vaikka siihen asti puuroakin meni ihan miehen annoksia aamuin illoin, lounaasta ja päivällisestä puhumattakaan. Toivon todella, että ruokahaluttomuus johtuu hampaista, jotka ovat jo tammikuusta asti vaivanneet tavalla tai toisella. Pientä lämpöilyäkin on ollut nyt muutamana päivänä.. Will see.


Kuten tuossa ylempänä mainitsin uinnin, niin me ollaan käyty tammikuun alusta lähtien vauvauinnissa lauantaisin ja se on kyllä viikon kohokohta ihan ehdottomasti. Kaapo tykkää, äiti tykkää ja isikin tykkää - aina silloin, kun ei ole lauantaina töissä. Mulle oli jotenkin ihan ehdotonta saada meille joku harrastus vauva-ajalle. Ajattelin alkuun keskosuuden olevan este, mutta paino nousi niin hienosti (vauvauinnin painoraja), että estettä uinnin aloitukselle ei ollut. Korjattua ikääkin ehti tulla uinnin alkuun mennessä se vauvauinnin aloitukseen vaadittava kolme kuukautta. Muskariakin käytiin kokeilemassa, mutta täällä järjestettävässä 0-2 vuotiaitten ryhmässä ei ollut muita vauvoja, niin se ei ihan tuntunut meidän jutulta. Ehkäpä syksyllä?

Helmikuun alkupuolella  Kaapolla oli 4kk korjatussa iässä vastasyntyneitten poliklinikkakäynti. En tiedä miksi, mutta jännitin tätä käyntiä ihan älyttömästi. Vaikka tiesin, että Kaapo on terve ja keskosuus ei ole ollut meille este eikä hidaste. Lääkäri sanoikin, että hänestä on ihana saada välillä potilaita, joilla on kaikki oikein mallikkaasti. Kaikki oli hyvin ja tästä syystä meiltä lopetettiin keskosseuranta! Keskosseuranta siis tarkoittaa kahden-neljän kuukauden välein tapahtuvaa polikäyntiä. Kun Kaapolle tulee korjattua ikää täyteen 1 vuosi, niin silloin kuitenkin tulee kutsu polille tarkastukseen. Vaikka seuranta lopetettiin, meillä tulee käymään jatkossakin kuntoutusohjaaja tietyin väliajoin kyselemässä miten meillä menee. Hän on ollut sairaalasta kotiutumisesta asti mukana meidän elämässä, alussa tiuhempaan ja sitten kuukauden välein. Hän on vähän niin kuin linkki meidän ja sairaalan välillä. Voin soittaa hänelle koska vain, jos tulee kysyttävää. Jatkossa saamme myös tarvittaessa olla yhteydessä sairaalan lastenlääkäreihin sekä fysioterapeuttiin. Tavallaan on todella luottavainen olo kaiken suhteen, kun on niin vahva tuki taustalla.


Pääsääntöisesti meillä siis menee hyvin, on huonoja ja hyviä päiviä ja ne kuuluvat elämään. Ihanaa viikonloppua kaikille ❤
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Piristät sillä päivääni ♥

Custom Post Signature

Custom Post  Signature